Essity AB Class A · OMXSTO:ESSITY_A

Essity AB Class A — Investor Presentation

65 slides from Essity AB Class A's investor presentation

  1. Slide 1: Pintahygienia ja mikrokuitu – Kouluttajan-koulutus

    Slide 1: Pintahygienia ja mikrokuitu – Kouluttajan-koulutus

    Pintahygienia ja mikrokuitu Kouluttajan-koulutus

  2. Slide 2: Tervetuloa

    Slide 2: Tervetuloa

    Tervetuloa Olemme koonneet tähän koulutusmateriaaliin kaikki tarvittavat tiedot, jotka auttavat oikeanlaisten pintojenpuhdistusrutiinien luomisessa ja parantavat siten hoitoympäristön turvallisuutta terveydenhuoltolaitoksissa. Tässä materiaalissa myös näytetään, miten koulutat siivoustiimisi interak

  3. Slide 3: Sisältö

    Slide 3: Sisältö

    Sisältö Pintahygienia, siivous ja mikrokuitu Näin koulutat siivoustiimisi Pintahygienian merkitys Dia 4 Torkin interaktiivinen Puhdas sairaala -koulutus Dia 57 Siivousstrategiat Dia 11 Kosketuspinnat Dia 17 Siivousprosessit Dia 19 Liite Pintojen puhdistaminen Dia 25 Siivousprosessien lisäresurssit D

  4. Slide 4: Pintahygienian merkitys

    Slide 4: Pintahygienian merkitys

    Pintahygienia n merkitys ov,

  5. Slide 5: Pintahygienian merkitys

    Slide 5: Pintahygienian merkitys

    Pintahygienian merkitys ‐ On yleisesti tiedossa, että ympäristön epäpuhtaudet vaikuttavat merkittävästi tiettyjen patogeenien tarttumiseen terveydenhuoltoympäristössä. Siivoaminen on ympäristön ‐ Mikrobit tarttuvat ympäristön pinnoilta potilaisiin useimmiten silloin, kun pintoihin kosketaan käsin. P

  6. Slide 6: Sairaalan pinnat

    Slide 6: Sairaalan pinnat

    Sairaalan pinnat Sairaalan pinnat voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1. harvoin käsin kosketeltavat (esim. lattiat ja katot) 2. usein käsin kosketeltavat (”kosketuspinnat”) ‐ Terveydenhuoltolaitoksen käytännöissä määritellään käytettävät siivousmenetelmät, niiden perusteellisuus ja toistuvuus sekä siivo

  7. Slide 7: Viimeaikaisia todisteita tartuntatavoista

    Slide 7: Viimeaikaisia todisteita tartuntatavoista

    Viimeaikaisia todisteita tartuntatavoista ‐ Päivittäinen desinfiointi vähentää patogeenien kertymistä käsiin (vs. puhdistus, kun likaiset) ‐ Kaikki kosketeltavat pinnat kontaminoituvat saman verran (paljon vs. vähän kosketeltavat) ‐ Patogeenit voivat levitä lattialta (sukat/kengät) käsiin ja pinnoil

  8. Slide 8: HAI:t eli hoitoon liittyvät infektiot

    Slide 8: HAI:t eli hoitoon liittyvät infektiot

    HAI:t eli hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvät infektiot Mitä hoitoon liittyvä infektio tarkoittaa? ‐ Terveydenhoitoon liittyvä infektio, joka yleensä viittaa mikrobipatogeeniin Mistä sellainen voi tarttua? ‐ Sairaaloista, kirurgian poliklinikoilta, hoivakodeista, kuntoutuslaitoksista tai h

  9. Slide 9: Miksi hoitoon liittyvillä infektioilla on merkitystä?

    Slide 9: Miksi hoitoon liittyvillä infektioilla on merkitystä?

    Miksi hoitoon liittyvillä infektioilla on merkitystä? ‐ Vuosittain 136 000 potilaan ensisijainen kuolinsyy Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (37 000 EU / 99 000 USA) on hoitoon liittyvä infektio. ‐ Yksin hoitoon liittyvien infektioiden suorat kustannukset ovat 13 miljardia euroa ‐ Kaikista sairaalapo

  10. Slide 10: Hoitoon liittyvät infektiot – aina lähettyvillä

    Slide 10: Hoitoon liittyvät infektiot – aina lähettyvillä

    Hoitoon liittyvät infektiot – aina lähettyvillä C. Diff Staf Koronavirus E Coli Norovirus

  11. Slide 11: Siivousstrategiat

    Slide 11: Siivousstrategiat

    Siivousstrategiat Kolmivaiheinen menetelmä

  12. Slide 12: Ennen siivouksen aloittamista

    Slide 12: Ennen siivouksen aloittamista

    Ennen siivouksen aloittamista On tärkeää arvioida kohde alustavasti silmämääräisesti, jotta voidaan määritellä: ‐ aiheuttaako potilaan tila haasteita turvalliselle siivoukselle ‐ tarvitaanko ylimääräisiä henkilönsuojaimia tai tarvikkeita (jos esiintyy esim. veri- tai ruumiinnesteroiskeita tai jos po

  13. Slide 13: 1. Puhtaammasta likaisempaan

    Slide 13: 1. Puhtaammasta likaisempaan

    1. Puhtaammasta likaisempaan Etene puhtaammilta likaisemmille alueille, jotta et levitä mikrobeja. Esimerkkejä: ‐ Puhdista loppusiivouksen aikana harvoin käsin kosketeltavat pinnat ennen varsinaisia kosketuspintoja. ‐ Puhdista potilasalueet (esim. potilasvyöhykkeet) ennen potilas-WC-tiloja. ‐ Potila

  14. Slide 14: 2. Korkealta matalalle (ylhäältä alas)

    Slide 14: 2. Korkealta matalalle (ylhäältä alas)

    2. Korkealta matalalle (ylhäältä alas) Etene ylhäältä alaspäin estääksesi likaa ja mikrobeja siirtymästä ja kontaminoimasta siten jo puhdistettuja alueita. Esimerkkejä: ‐ vuoteen kaiteet puhdistetaan ennen vuoteen jalkoja ‐ ympäristön pinnat puhdistetaan ennen lattian puhdistamista ‐ lattiat puhdist

  15. Slide 15: 3. Myötäpäivään vai vastapäivään?

    Slide 15: 3. Myötäpäivään vai vastapäivään?

    3. Myötäpäivään vai vastapäivään? Etene järjestelmällisesti, jotta alueita ei jää saadaan kahdeksan puolta). siivoamatta – esimerkiksi vasemmalta oikealle tai myötäpäivään. Jos alueella on useita vuoteita, 3. Pyyhi pinnat edellä kuvatulla tavalla yleisten siivoa jokainen potilasvyöhyke samalla taval

  16. Slide 16: Pintojen ympäristösiivouksen parhaat käytännöt

    Slide 16: Pintojen ympäristösiivouksen parhaat käytännöt

    Pintojen ympäristösiivouksen parhaat käytännöt: ‐ Käytä uusia siivousliinoja jokaisen siivouskerran alussa (esim. päivittäinen rutiinisiivous yleisellä osastolla). ‐ Kun siivousliina ei ole enää märkä, vaihda se uuteen märkään liinaan. Säilytä likaantuneet liinat uudelleenkäsittelyä varten. ‐ Työske

  17. Slide 17: Kosketuspinnat

    Slide 17: Kosketuspinnat

    Kosketus pinnat aX

  18. Slide 18: Kosketuspinnat

    Slide 18: Kosketuspinnat

    Kosketuspinnat Paljon kosketeltavien pintojen ja Lisää tunnistetut paljon kosketeltavat pinnat ja esineet esineiden tunnistaminen kullakin tarkistuslistoille ja muihin työn apuvälineisiin potilashoitoalueella on siivousprosessin helpottamiseksi. Yleisiä kosketuspintoja välttämätöntä siivousmenetelmi

  19. Slide 19: Siivousmenetelmät

    Slide 19: Siivousmenetelmät

    Siivousmenetelmat | OF

  20. Slide 20: Pintojen puhdistuksen kannalta tärkeimmät tekijät

    Slide 20: Pintojen puhdistuksen kannalta tärkeimmät tekijät

    Pintojen puhdistuksen kannalta tärkeimmät tekijät – Vahvistetut käytännöt ja menetelmät – Asianmukaiset puhdistus- ja desinfiointituotteet – Henkilöstön koulutus – EVS/FSC ja hoitajat – Vaatimustenmukaisuuden ja palautteen valvonta

  21. Slide 21: Pintojen luokittelu Spauldingin mukaan

    Slide 21: Pintojen luokittelu Spauldingin mukaan

    Pintojen luokittelu Spauldingin mukaan Kriittiset Välineet, jotka viedään tavallisesti steriiliin kudokseen tai verisuonistoon (esim. kirurgiset välineet, katetrit) Puolikriittiset Välineet, jotka koskettavat limakalvoja tai rikkoutunutta ihoa (esim. kielilasta) Ei-kriittiset Välineet, jotka koskett

  22. Slide 22: Pintojen käsittely

    Slide 22: Pintojen käsittely

    Pintojen käsittely Pintojen käsittely: – Kriittiset: puhdista, steriloi – Puolikriittiset: puhdista, keski- tai korkean tason desinfiointi – Ei-kriittiset: puhdista, matalan tai keskitason desinfiointi Pinnan oikeanlainen käsittely vaatii kaksi vaihetta: – Vaihe 1: puhdista – Vaihe 2: steriloi/desin

  23. Slide 23: Tarvittavat välineet

    Slide 23: Tarvittavat välineet

    Tarvittavat välineet – Puhdistuskemikaalit – Desinfiointikemikaalit – Puhdistusliinat – Yhdistelmätuotteet – kosteat puhdistusliinat, yksivaiheinen puhdistus- ja desinfiointiaine – Lattianpuhdistusvälineet – Muut välineet – UV, peroksidisumutin – Henkilönsuojaimet – suoja-asut, suojalasit, maskit, h

  24. Slide 24: Valvonta

    Slide 24: Valvonta

    Valvonta Valvonta – ei-kriittiset pinnat –Puhdistus – silmämääräinen –Desinfiointi ⎻Pyyhkäisynäytteet ⎻ATP ⎻Fluoresoiva merkkiaine (GloGerm)

  25. Slide 25: Pintojen puhdistaminen

    Slide 25: Pintojen puhdistaminen

    Pintojen puhdistaminen

  26. Slide 26: Pintojen puhdistaminen

    Slide 26: Pintojen puhdistaminen

    Pintojen puhdistaminen ‐ Pintojen puhdistaminen on kaikkien desinfiointimenetelmien ensimmäinen, välttämätön vaihe ‐ Puhdistaminen poistaa orgaanista ainesta, suoloja ja näkyvää likaa – mutta myös olennaisen määrän ei-toivottuja mikrobeja ‐ Jos pintaa ei puhdisteta ennen lopullisten uudelleenkäsitte

  27. Slide 27: Mitä eroa on puhdistamisella, sanitoinnilla ja desinfioinnilla?

    Slide 27: Mitä eroa on puhdistamisella, sanitoinnilla ja desinfioinnilla?

    Mitä eroa on puhdistamisella, sanitoinnilla ja desinfioinnilla? Puhdistus Puhdistamisessa käytetään puhdistusainetta ja vettä, joilla lika, mikrobit ja muut epäpuhtaudet poistetaan fyysisesti. Tämä ei aina eliminoi mikrobeja, mutta pienentää infektioiden leviämisen riskiä vähentämällä mikrobien määr

  28. Slide 28: Pintojen puhdistamisen perusteet

    Slide 28: Pintojen puhdistamisen perusteet

    Pintojen puhdistamisen perusteet Puhdistus ⎻ Vesi on yksi puhdistus- ja desinfiointiaineiden pääkomponenteista. Se liuottaa tai irrottaa likaa, joka voidaan sen jälkeen imeyttää liinaan tai pyyhkiä pois liinalla. Vesi ei kuitenkaan liuota tehokkaasti öljyn ja rasvan kaltaisia aineita. ⎻ Puhdistusain

  29. Slide 29: Pintojen puhdistamisen perusteet – desinfiointi

    Slide 29: Pintojen puhdistamisen perusteet – desinfiointi

    Pintojen puhdistamisen perusteet Desinfiointi ⎻ Kemiallisissa desinfiointiaineissa on mikrobeja eliminoivia komponentteja. Se, minkä tyyppisiä mikrobeja desinfiointiaine tuhoaa, riippuu kemikaalin tyypistä, pitoisuudesta ja altistusajasta. ⎻ Muita desinfioinnin tehoon vaikuttavia tekijöitä ovat: ⎻ k

  30. Slide 30: Pintojen puhdistamisen perusteet – desinfiointiaineet

    Slide 30: Pintojen puhdistamisen perusteet – desinfiointiaineet

    Pintojen puhdistamisen perusteet Desinfiointi Terveydenhuollossa käytetään erityyppisiä desinfiointiaineita, joista yleisimpiä ovat: ⎻ kvaternaariset ammoniumyhdisteet ⎻ klooriyhdisteet ⎻ vetyperoksidi ⎻ peretikkahappo Desinfiointiin käytetään myös teknisiä menetelmiä, mutta vain turvallisuuden para

  31. Slide 31: Mikrobiologiaa lyhyesti

    Slide 31: Mikrobiologiaa lyhyesti

    Mikrobiologiaa lyhyesti

  32. Slide 32: Mikrobiologiaa lyhyesti

    Slide 32: Mikrobiologiaa lyhyesti

    Mikrobiologiaa lyhyesti Mitä mikrobit ovat? Bakteerit – hyödylliset ja haitalliset! Missä bakteerit piileksivät ja kasvavat? Miten niitä voi löytää? Miten niitä vastaan taistellaan? Mikrobeja, jotka aiheuttavat sairaaloissa erityistä huolta

  33. Slide 33: Pinnoilla esiintyvät mikrobit

    Slide 33: Pinnoilla esiintyvät mikrobit

    Pinnoilla esiintyvät mikrobit Ympäristön pinnoilla esiintyvien mikrobien määrään ja tyyppiin vaikuttavat seuraavat tekijät: a) ympäristössä olevien ihmisten määrä b) toiminnan määrä c) kosteuden määrä d) mikrobien kasvua tukevan materiaalin läsnäolo e) ilmaan leviävien eliöiden eliminoinnin tiheys f

  34. Slide 34: Mitä mikrobit ovat?

    Slide 34: Mitä mikrobit ovat?

    Mitä mikrobit ovat? – Mikrobit ovat pieniä – niitä ei näe paljain silmin – Mikrobeja on kuitenkin erikokoisia – home on suurin, ja homeen voi nähdä kasvavan ruuassa Virukset – Mikrobeja ovat esimerkiksi home- ja hiivasienet, bakteerit ja virukset – Ne kasvavat ja lisääntyvät eri tavoin: Home – Viruk

  35. Slide 35: Kaikki mikrobit ovat pieniä – mutta eroavat toisistaan

    Slide 35: Kaikki mikrobit ovat pieniä – mutta eroavat toisistaan

    Kaikki mikrobit ovat pieniä – mutta eroavat toisistaan Hiivasolu ja ihminen ovat lähempää sukua kuin bakteerit ja hiivasolu. 16.10.2019 Master Module Hygiene & Odor - Bacteria, Viruses & Other Small Things – A.Karlgren

  36. Slide 36: Mikrobiologian historia lyhyesti

    Slide 36: Mikrobiologian historia lyhyesti

    Mikrobiologian historia lyhyesti 1590-luku 1796 1864 1882 1929 1953 1995 Ensimmäinen Antonie van Louis Agar- Alexander Fleming Watson & Crick Haemophilus mikroskooppi Leeuwenhoek Pasteur maljat penisilliini DNA:n rakenne influenzae näki ensimmäisenä pastörointi ensimmäinen bakteereja sekvensoitu bak

  37. Slide 37: Grampositiivinen ja gramnegatiivinen…

    Slide 37: Grampositiivinen ja gramnegatiivinen…

    Grampositiivinen ja gramnegatiivinen… ‐ Useimmat bakteerit voidaan jakaa kahteen ryhmään – grampositiivisiin ja gramnegatiivisiin – niiden erilaisten soluseinämien perusteella. ‐ Bakteereilla on erilaisia vaatimuksia esimerkiksi ravinnon suhteen. ‐ Niitä on myös erimuotoisia – esim. kokkeja ja sauvo

  38. Slide 38: Bakteerit – hyödylliset ja haitalliset

    Slide 38: Bakteerit – hyödylliset ja haitalliset

    Bakteerit – hyödylliset ja haitalliset ‐ Useimmat bakteerit eivät häiritse meitä lainkaan – olemme niiden kanssa kosketuksissa päivittäin huomaamattamme. ‐ Monet bakteerit ovat tärkeitä terveytemme ja hyvinvointimme kannalta – ne ovat osa mikrofloraamme. Ne auttavat meitä pysymään terveinä! ‐ Jotkin

  39. Slide 39: Missä päin ympäristöä mikrobeja voi kasvaa?

    Slide 39: Missä päin ympäristöä mikrobeja voi kasvaa?

    Missä päin ympäristöä mikrobeja voi kasvaa? ⎻ Lähes kaikkialla, missä on vettä! ⎻ Bakteerit löytävät ravintoa erittäin helposti. ⎻ Ympäristön olosuhteet vaikuttavat mikrobien selviytymiseen: ⎻ Toiset bakteerit tarvitsevat happea kasvaakseen – toisille bakteereille happi taas on myrkyllistä. ⎻ Toiset

  40. Slide 40: Bakteerit kasvavat pinnoilla ja muodostavat biofilmin

    Slide 40: Bakteerit kasvavat pinnoilla ja muodostavat biofilmin

    Bakteerit kasvavat pinnoilla, joille ne myös tavallisesti muodostavat limaisen kerroksen – biofilmin ⎻ Suosiollisissa olosuhteissa bakteerit voivat lisääntyä nopeasti. ⎻ Kosteille pinnoille ne muodostavat limaisia kerroksia – biofilmejä. ⎻ Biofilmeissä bakteerit ovat suojassa ja vaikeammin poistetta

  41. Slide 41: Patogeenit – esiintyvyys/resistenssi

    Slide 41: Patogeenit – esiintyvyys/resistenssi

    Patogeenit – esiintyvyys/resistenssi ⎻ Patogeenien alttius/resistenssi antiseptisille ja desinfiointiaineille vaihtelee ⎻ Epidemioissa yleisiä patogeenejä (vaikeasti tuhottavissa): C. Difficile, norovirus, rotavirus, adenovirus ⎻ Useimmin epidemioissa esiintyviä patogeeneja (helposti tuhottavissa):

  42. Slide 42: Kuinka kauan patogeenit pysyvät elossa pinnoilla?

    Slide 42: Kuinka kauan patogeenit pysyvät elossa pinnoilla?

    Kuinka kauan patogeenit pysyvät elossa pinnoilla? Patogeeni Elossapysymisaika S. aureus (ml. MRSA) 7 päivää – > 12 kuukautta Enterococcus spp. (ml. VRE) 5 päivää – > 46 kuukautta Acinetobacter spp. 3 päivää – 11 kuukautta Clostridium difficile (itiöt) > 5 kuukautta Norovirus (ja kissan calicivirus)

  43. Slide 43: Miten bakteereja voi löytää?

    Slide 43: Miten bakteereja voi löytää?

    Miten bakteereja voi löytää? Ongelmana vain on, että ne ovat niin pieniä… …ja joskus on helpompaa mitata jotain muuta bakteerien esiintyvyyden määrittämiseksi: ⎻ ATP on energiapitoinen molekyyli. Sitä esiintyy kaikissa elävissä soluissa, kuten bakteereissa ja ihmisen ihosoluissa. Se on helppo ja nop

  44. Slide 44: Sairaaloiden erityisiä huolenaiheita

    Slide 44: Sairaaloiden erityisiä huolenaiheita

    Sairaaloiden erityisiä huolenaiheita Antibioottiresistentit bakteerit – esim. MRSA, ESBL ja VRE – Antibioottiresistenssi on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti suurin uhka terveydelle, elintarviketurvallisuudelle ja kehitykselle. – Antibioottiresistenssiä esiintyy luonnollisesti, mutta antibioottien

  45. Slide 45: MRSA

    Slide 45: MRSA

    MRSA – Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus ‐ Staphylococcus aureusta esiintyy normaalisti iholla ja nenässä ilman, että se aiheuttaa mitään ongelmia. Joskus se voi kuitenkin aiheuttaa infektioita. ‐ MRSA on Staphylococcus aureus, josta on tullut resistentti yleisille antibiooteille – siksi

  46. Slide 46: Clostridium difficile

    Slide 46: Clostridium difficile

    Clostridium difficile Itiöiden muodostajat ⎻ Jotkut bakteerit pystyvät muodostamaan itiöitä – niiden oman eloonjäämistilan. ⎻ Itiöt ovat paljon resistentimpiä esimerkiksi korkeille lämpötiloille, kuivumiselle ja desinfiointiaineille. ⎻ Clostridium difficile on itiöidenmuodostaja, joka voi aiheuttaa

  47. Slide 47: Virukset

    Slide 47: Virukset

    Virukset ‐ Virukset ovat äärimmäisen pieniä (20–300 nanometriä). ‐ Ne sisältävät geneettistä materiaalia – DNA:ta tai RNA:ta. ‐ Ne eivät voi koskaan lisääntyä itsekseen, vaan niiden on infektoitava elävä isäntä. ‐ Viruksilla on ulkokuori, kapsidi, joka koostuu proteiineista. ‐ Joillakin viruksilla o

  48. Slide 48: Norovirus

    Slide 48: Norovirus

    Norovirus ‐ Norovirus on vaipaton virus, joka kuuluu Calicivirus-perheeseen ja voi aiheuttaa oksentelua ja ripulia. ‐ Norovirussairaudesta kärsivä saattaa levittää ympärilleen miljardeja noroviruspartikkeleita, ja toisen henkilön sairastuttamiseen tarvitaan vain muutama partikkeli. Siksi norovirus l

  49. Slide 49: Koronavirukset

    Slide 49: Koronavirukset

    Koronavirukset ⎻ Koronavirukset (CoV) ovat vaipallisia positiivisjuosteisia RNA-viruksia. Koronaviruksia havaitaan sekä ihmisillä että eläimillä. ⎻ Vaipan (uloin kalvo) pinnalla on nuijan muotoisia glykoproteiineja. Nämä rakenteet ankkuroivat viruksen ihmisen solujen pinnalle, ja tämä on infektion a

  50. Slide 50: Mikrokuitu – tieteellinen tausta

    Slide 50: Mikrokuitu – tieteellinen tausta

    Mikrokuitu – tieteellinen tausta

  51. Slide 51: Mitä mikrokuitu on?

    Slide 51: Mitä mikrokuitu on?

    Mitä mikrokuitu on? ‐ Mikrokuitu on < 1 denierin/dtexin kuitua, noin 100 kertaa hienompaa kuin hius ‐ Mikrokuituja käytetään useimmin puhdistustuotteisiin (liinat, mopit), vaatteisiin, verhoilutarvikkeisiin ja teollisiin suodattimiin. ‐ Tyypillisesti mikrokuituiset puhdistusliinat valmistetaan kuidu

  52. Slide 52: Mitä tärkeitä ominaisuuksia mikrokuidusta kannattaa etsiä?

    Slide 52: Mitä tärkeitä ominaisuuksia mikrokuidusta kannattaa etsiä?

    Mitä tärkeitä ominaisuuksia mikrokuidusta kannattaa etsiä? ⎻ Kuidun halkaisu – jotta mikrokuitu toimisi mahdollisimman hyvin, halkaisu on optimoitava ⎻ Kuidun hienous – joidenkin liinojen saatetaan väittää olevan mikrokuitua, mutta ne eivät täytä määritelmää (< 1 decitex) ⎻ Polyesterin ja polyamidin

  53. Slide 53: Miksi mikrokuidut soveltuvat hyvin puhdistukseen?

    Slide 53: Miksi mikrokuidut soveltuvat hyvin puhdistukseen?

    Miksi mikrokuidut soveltuvat hyvin puhdistukseen? ⎻ Kun mikrokuidut halkaistaan, niistä syntyy erittäin hienoja kuituja. ⎻ Kaaviosta näkyy, että parhaiden liinojen kuidut ovat pienempiä kuin bakteerit, virukset, siitepöly tai punasolut. ⎻ Koska kuidut eivät pysty poistamaan tehokkaasti mitään merkit

  54. Slide 54: Miksi mikrokuidut soveltuvat hyvin puhdistukseen?

    Slide 54: Miksi mikrokuidut soveltuvat hyvin puhdistukseen?

    Miksi mikrokuidut soveltuvat hyvin puhdistukseen? ⎻ Nämä erittäin hienot kuidut avustavat puhdistuksessa seuraavalla tavalla: ⎻ Halkaistujen kuitujen väliset aukot keräävät likaa ja pölyä ja ovat samalla riittävän hienoja kerätäkseen mikrobeja, kun taas suuret, pyöreät kuidut vain työntävät niitä ym

  55. Slide 55: Mikrokuidun edut verrattuna puuvillaliinoihin

    Slide 55: Mikrokuidun edut verrattuna puuvillaliinoihin

    Mikrokuidun edut verrattuna puuvillaliinoihin ⎻ Poistaa tehokkaammin mikrobeja – hienoilla Todisteet kuiduilla on suurempi pinta-ala mikrobien keräämiseen Esimerkiksi Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA)1 ja lääkäri ⎻ Puhdistaa tehokkaammin – hienommilla kuiduilla on William Rutalan2 julkais

  56. Slide 56: Miksi jotkut käyttävät erivärisiä mikrokuituja?

    Slide 56: Miksi jotkut käyttävät erivärisiä mikrokuituja?

    Miksi jotkut käyttävät erivärisiä mikrokuituja? ⎻ Värikoodaus ilmaisee asiakkaille, että saniteettitilassa ei käytetä samaa mikrokuitua kuin potilaan lähellä! ⎻ Joillain alueilla noudatetaan tätä järjestelmää (esim. Saksassa) ja joissain taas ei (esim. Yhdysvalloissa). Tämä voidaan kuitenkin ottaa p

  57. Slide 57: Torkin interaktiivinen Puhdas sairaala -koulutus

    Slide 57: Torkin interaktiivinen Puhdas sairaala -koulutus

    Torkin interaktiivinen Puhdas sairaala - koulutus Näin koulutat siivoustiimisi

  58. Slide 58: Tietoa tästä koulutuksesta

    Slide 58: Tietoa tästä koulutuksesta

    Tietoa tästä koulutuksesta - Saa siivoojat ymmärtämään, miten tärkeää heidän työnsä on potilasturvallisuuden kannalta - Erittäin visuaalinen ja intuitiivinen - Palkitseva (interaktiivinen) - Käännetty monille kielille

  59. Slide 59: Koulutuksen sisältö

    Slide 59: Koulutuksen sisältö

    Koulutuksen sisältö 1. Siivousstrategia: kolmivaiheinen menetelmä ja käsihygieniatekniikka 2 a. Päivittäinen siivous – käytössä oleva potilashuone (perustuu AHE:n käytännön ohjeisiin) ‐ Siivouksen vaiheet ‐ Tehtävät 2 b. Kotiutussiivous (perustuu AHE:n käytännön ohjeisiin) ‐ Siivouksen vaiheet ‐ Teh

  60. Slide 60: Näin koulutat tiimisi

    Slide 60: Näin koulutat tiimisi

    Näin koulutat tiimisi Kokoa tiimisi (mielellään 10–20 henkilöä) Varmista, että kysymyksille on riittävästi aikaa Siirry Torkin interaktiivisen Puhdas sairaala -koulutuksen verkkosivulle www.tork.fi/pintojenhygienia Varmista, että käytössä on suuri näyttö Ohjeista nämä tiimillesi: 1. Kolmivaiheinen m

  61. Slide 61: Näin koulutat tiimisi, jatkoa

    Slide 61: Näin koulutat tiimisi, jatkoa

    Näin koulutat tiimisi, jatkoa Koulutuksen aikana – haasta tiimiäsi vaiheiden myötä ja muista korostaa vinkkejä ja Tiesitkö? niksejä koulutuksen aikana. Voit räätälöidä itsellesi oman, sairaalasi ohjeiden Anna jokaisen kokeilla koetta itse. Koulutus on käytettävissä monilla eri kielillä. Sitä voi käy

  62. Slide 62: Liite

    Slide 62: Liite

    Liite Lisälukemista

  63. Slide 63: Siivousprosessien lisäresurssit

    Slide 63: Siivousprosessien lisäresurssit

    Siivousprosessien lisäresurssit ‐ CDC – Desinfiointi- ja sterilointiohjeet terveydenhuoltolaitoksille 2009 ‐ OSHA – Työntekijöiden turvallisuutta koskevat lait ‐ AHE – Käytännön ohjeet terveydenhuoltoympäristöjen siivoamiseen (USA) ‐ The Joint Commission – Akkreditointi sairaaloissa, ml. EVS-palvelu

  64. Slide 64: Yhteystiedot

    Slide 64: Yhteystiedot

    Yhteystiedot www.tork.fi sähköposti@tork.fi

  65. Slide 65: SS en ee”

    Slide 65: SS en ee”

    SS en ee” Think ahead. \wx~] 7 orl eS essity is Essity brand

Source: Internet Archive copy of tork-images.essity.com

More decks from Essity AB Class A

All 40 Essity AB Class A decks